Industria

Suomen ulkomaankaupan voluumista vain 15% syntyy PK-yritysten viennistä. Vertailun vuoksi Tanskan PK-yrtysten vienti muodostaa 50% heidän ulkomaanviennistä ja Ruotsissakin - sen lukuisista suurista vientiyrityksistä huolimatta - jopa 25% viennistä syntyy alle 250 hengen yrityksistä. Juuri nyt olisi erittäin tärkeää tunnistaa mistä tämä ilmio Suomessa johtuu, sillä emme voi olla pelkkien suurten yritysten viennin varassa.

Miten saada suomalaiset, alle 250 henkeä työllistävät yritykset maailmalle, omine tuotteineen ja palveluineen? Meillä olisi heille yksi käytännönläheinen ehdotus harkittavaksi: Pyydä meidät käymään kahvilla ja kysy miten voisimme edistää Teidän liiketoimintaanne. Kerromme mielellämme kuuman kupposen äärellä kokemuksistamme ja yrityksellenne tarjolla olevista mahdollisuuksista, joita on PALJON! Tämä on kansallisesti erittäin tärkeä kehityskohde ja se näkyy mm. ELY-keskusten ja muiden julkisten toimijoiden painotuksissa. 

Jos kahvibudjetti on yrityksessäsi jo ylitetty, niin tässä vielä tarkistuslista kansainvälistymisestä kiinnostuneelle PK-yritykselle:

• Selvitä saatavilla olevien tukien mahdollisuudet ja hyödynnä tuet
• Selvitä mitä tarvitset sisäisesti pärjätäksesi markkinoilla (osaaminen, hinnoittelu, kasvukyky (tekemisen meininki), strategia, markkinointi, jne)
• Selvitä mitä muut tekevät ja miten muut myyvät, missä he näkyvät, miksi he myyvät
• Selvitä ketkä ovat asiakkaita ja miksi he haluavat muutosta
• Ole ennakkoluuloton oman toiminnan kehittämisen ja omien tuotteiden kehittämisen suhteen
• Käytä asiantuntijoita apunasi - kaikkea ei kannata tehdä yksin

Itse kansainvälistymisprosessi menee tyypillisesti seuraavasti:

• Markkina-analyysi
• Markkinaselvitys -matka
• Messut tai vastaava myyntiponnistus
• Oman edustajan haku tai vientiverkosto tms
• Läsnäolon kasvattaminen

Jos päädytte käyttämään ulkoista apua, kannattaa vertailla eri palvelutuottajia ja käyttää aikaa oikean kumppanin valintaa. Tarjontaa on paljon niin yksityiseltä, puolijulkiselta kuin myös julkiselta puolelta ja siinä viidakossa unohtuu nopeasti oman yrityksen todelliset tarpeet. Fakta on että juhlapuheilla ja puitteilla ei ole merkitystä, sillä yrityksen kansainvälistymien on raakaa työtä. Jos tähän loppuun vielä yhden neuvon kirjoitan kumppanin valinnasta, niin se olisi: "Valitse sellainen kumppani, jonka kanssa voit tarvittaessa käydä tiukkojakin keskusteluita". 

Kahvikutsua odotellessa… 

T. Industrian pojat ja tytöt

Tunnistatko seuraavasta esimerkistä mitään tuttua? Suomalainen firma on päättänyt vahvistaa omaa läsnäoloaan Euroopan markkinoilla. He ovat päättäneet etabloitua Saksan markkinoille, missä moni muukin heidän tuntemansa yritys on jo tehnyt kauppaa muutaman vuoden. Oikeiden henkilöiden löytäminen potentiaalisista saksalaisyrityksistä saattaa olla hankalaa varsinkin yritykselle, joka on vasta aloittelemassa vientikuvioitaan. Niinpä he päättävät kysyä apua tuntemaltaan suomalaisfirmalta, joka on toiminut Saksassa jo pitkään (ja joka toimii täysin eri alalla, eikä siis ole millään tavalla kilpailija), että keneen kannattaisi olla yhteydessä? Vastaus: Tehkää itse työ, niin mekin teimme, miksi antaisimme teille mitään tietoa?

Onko meillä, pienellä Suomella Euroopan laidalla, varaa toimia näin? Eikö meidän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen?

Tieto on valtaa. Tämä lausetta on viljelty runsaasti nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Sitä ei käy kiistäminen, mutta vallan käytön tavat ovat monesti kyseenalaisia. Suomalainen luonne on epäilevää sorttia ja peikkoja nähdään kaikkialla. Tämä rampauttaa erityisesti yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Kun kaikkien pitää toistaa samat virheet ja kulkea sama kivinen tie, niin asiat sujuvat hitaasti ja tieto ei kulje. Kun Suomesta halutaan kansainvälistyä ja ruveta kilpailemaan keskieurooppalaisten kanssa samoilla markkinoilla, kaikki kilpailuedut on otettava käyttöön, jotta onnistuminen olisi todennäköisempää. Yksi merkittävä kilpailuetu on yhteistyö.

Kun mietitään esimerkiksi tällä hetkellä suomalaisia telakoiden alihankkijoita ja toimittajia, tulevaisuus ei ole kauhean kirkas. Vaikka Viking Linen uusi tilaus hetkellisesti helpottaa tilannetta, se ei poista sitä faktaa, että telakkateollisuuden tulevaisuus Suomessa on epävarmalla pohjalla. Monet yritykset kaipaavatkin nyt uusia asiakkaita ja katseet kääntyvät Eurooppaan ja kauemmaksikin.

Uusille markkinoille meno ei ole helppoa ja vaatii suuria panostuksia. Kaikilla yrityksillä ei ole osaamista ja resursseja tehdä tätä yksin. Avainsanat tässä ovat yhteistyö ja tiedon jakaminen. Yritykset, jotka ovat jo etabloituneet uusille markkinoille, voisivat auttaa toisia suomalaisia yrityksiä tekemään saman toistamatta samoja virheitä yhä uudelleen.