Aamulehden puheenaihe3.4.2013: Hallitsevatko konsultit Suomea jo liikaa?

Suomen on vallannut konsulttidemokratia. Julkinen valta ulkoistaa yhä useampia tehtäviään ja tyhjenee itse ajattelusta. Tuloksena on läpinäkyvyyden alasajo, tehoton hallinto ja virkamiesten hiljaisen tiedon rapautuminen. Kun valtaa siirtyy vastuusta riisutuille konsulteille ja liikesalaisuuksien suojaamille yrityksille, demokratia on uhattuna.
Näin toteavat Konsulttidemokratia-kirjassa Hanna Kuusela ja Matti Ylönen, jotka ovat tehneet laajaan aineistoon perustuvan selvityksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja konsulttiyritysten voittokulusta suomalaisessa julkisessa hallinnossa. Konsultointiliiketoiminta tuomitaan helposti jyrkin sanoin. Kuitenkin samaan aikaan kansalaiset ovat sitä mieltä, että osasyy Suomen kilpailukyvyn heikkenemiseen on yritysjohdon taitamattomuus. Näin olemme saaneet viime päivinä lehdistä lukea.

Niin julkishallinnon kuin yksityisen yrityksen johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyy valtava määrä erilaisia osa-alueita. Niiden hallitsemiseksi pitää olla hyvin koulutettu ja laajan kokemuksen omaava organisaatio. Kuitenkin näiden osa-alueiden tarvitsemat ratkaisut ja asiantuntemus on usein vain hetkittäistä ja lyhytkestoista. Niinpä on turhaa tuhlausta tai jopa taloudellisesti mahdotonta hankkia tarvittavaa osaamista omaan organisaatioonsa. Tähän tarpeeseen vastaavat konsultit ja asiantuntijayritykset, jotka tarjoavat osaamistaan yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden käyttöön. Niitä ostavan organisaation kannalta on järkevää ja tehokasta ostaa osaaminen oman ydinliiketoiminnan ulkopuolelta tarvittavaksi ajaksi.

Tehottomuus ja vallansiirtyminen muodostuu ongelmaksi vasta kun ostava osapuoli ei ole valmistellut asiaa riittävästi, eikä ole osannut määritellä tavoitteita, raameja ja seurantamallia hankkeelle. Asiaa pahentaa vielä harhakäsitys siitä, että ulkopuolinen asiantuntija määrittelisi oman roolinsa ja vastuunsa itse sekä toimisi täysin itseohjautuvasti. Etenkin suurten IT-hankkeiden osalta tällaista on selkeästi ollut nähtävissä. Valitettavasti lisäksi isojen IT-talojen työskentelymoraalissa sekä businessmallissa on melko kyseenalaisia tapoja. Näin ollen osaamaton ostaja ajautuu helposti tilanteeseen, jossa on vain asiantuntijatoimijan lypsylehmä. Etenkin kun monen ison ohjelmistotalon tahtotila tuntuu olevan vain tehdä näennäistä toimintaa hankkeen etenemiseksi sen sijaan, että veloitusperusteet olisi sidottu tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen.
Pahimmillaan tällaisen hankkeen julkinen tarjouspyyntökin on jo muodostettu siten, että se rajaa pienemmät ja ketterämmät toimijat ulos. Rajausta perustellaan uskottavuudella ja toimituskyvyllä, mutta taustalla on kyseisen ohjelmistotalon lobbaustyö jo ennen tarjousvaihetta. Yhtä suuri syy on yritys pelata varman päälle ja yrittää ohjata liian tiukoilla kriteereillä valintaprosessiin osallistujia.

Yrityksemme ei myy asiantuntijapalveluita suoraan julkishallinnon organisaatioille. Loppuasiakaskuntamme muodostuu suomalaisista pk-yrityksistä, joiden ostokriteerit ovat yhtä tiukkoja niin asiantuntijapalveluille kuin vaikkapa oman tuotannon tueksi ostettaville alihankintapalveluille.  Näin asiakassuhteesta muodostuu normaalien liiketoimintaperusteiden mukainen ja niiden laatukriteerit täyttävä.