Viime vuosina on puhuttu paljon suomalaisten koulutus- ja terveyspalveluiden kansainvälistymisestä ennen kaikkea Venäjälle, mutta myös muualle maailmaan. Samalla kansainväliset verkkokaupat ja erilaiset verkossa toimivat sisältöpalvelut kuten Netflix ja Spotify houkuttelevat suomalaisiakin asiakkaita. Palveluliiketoiminta ei siis enää välttämättä ole sen paikallisempaa kuin fyysisten tuotteiden kauppa. Etenkin Internet avaa ovia palveluiden kansainvälistymiselle mahdollistamalla palveluiden markkinoinnin entistä yksinkertaisemmin yli valtiorajojen.

Palveluyritys voi kansainvälistyä monella tapaa

1. Perinteinen tapa: asiakkaiden seuraaminen ulkomaille

Moni suomalainen kansainvälinen palveluyritys on kansainvälistynyt asiakkaidensa jalanjäljissä. Esimerkiksi käyvät yritykset, joiden merkittävät asiakkaat ovat siirtäneet tehtaitaan ulkomaille, tai muutamat suomalaiset taloushallinnon tai lakiasioiden palveluita tarjoavat yritykset, jotka ovat laajentuneet asiakkaidensa vanavedessä Venäjälle. Joskus asiakas saattaa jopa vaatia palvelun tarjoamista muillakin kuin kotimarkkinoilla. Tämä on melko turvallinen tapa kansainvälistyä – asiakas on tuttu ja jo olemassa, eikä palvelun tarjoaminen aina vaadi jatkuvaa läsnäoloa ulkomaisilla markkinoilla.

2. Investoiminen paikalliseen organisaatioon

Oman paikallisen organisaation rakentaminen kohdemarkkinoille joko orgaanisesti tai yritysostoin on kaikkein vaativin palvelun kansainvälistämisen muoto. Haasteena ovat asiakkaita ja uutta toimintaympäristöä koskevan ymmärryksen kerryttäminen, kulttuuritekijät ja paikallisen toiminnan johtaminen. Virheiden mahdollisuus on suuri, koska kansainvälistyä ei voi pikkuhiljaa oppien, vaan palvelun täytyy olla toimiva heti. Jos organisaatio rakennetaan yritysostoin, ostettavan yrityksen henkilöstö toimii apuna paikallistuntemuksen kartuttamisessa. Esimerkiksi tekstiilipalveluyritys Lindström on kansainvälistynyt menestyksekkäästi yritysostojen kautta, ja laajensi tänäkin vuonna Venäjän toimintojaan ostamalla paikallisen mattopalveluyrityksen.

3. Palvelukonseptin lisensointi tai yhteisyritys

Näistä etenkin lisensointi on helpompi vaihtoehto siinä mielessä, että se ei vaadi omia resursseja samassa määrin kuin oman paikallisen organisaation rakentaminen. Samalla sekä lisensointi että yhteisyrityksen perustaminen antaa mahdollisuuden hyödyntää paikallisten toimijoiden tietotaitoa ja oppia siitä. Kääntöpuolena on kontrollin väheneminen, kun palvelun tuotanto ei ole omissa käsissä. Lisensointia ovat käyttäneet etenkin erilaiset franchising ketjut kuten Hesburger, joka viime vuonna avasi Baltiassa, Venäjällä ja Turkissa yhteensä 21 uutta hampurilaisravintolaa.

4. Sähköinen kansainvälistyminen

Sähköinen kansainvälistyminen tarkoittaa yksinkertaisesti palveluiden asettamista verkossa kansainvälisesti saataville. Verkkosivujen kielivalikoima ja löydettävyyden varmistaminen, sekä palvelun toimituksen järjestäminen ovat silloin ensimmäisiä selvitettäviä kysymyksiä. Netflixin tai Spotifyn kaltaisten palveluiden, joissa koko palvelu tuotetaan ja kulutetaan verkossa, on luontevaa palvella asiakkaita valtiorajojen yli. Toinen iso ryhmä ovat erilaiset verkkokaupat, joiden kohdalla toimituskysymykset nousevat keskeisemmiksi.

Kansainvälistymistavan määrittää palvelun luonne

Kansaivälistymisen tapaa valittaessa tärkeimmässä roolissa on itse palvelu ja sen luonne. Osa palveluista vaatii jatkuvaa läsnäoloa kohdemarkkinoilla, kun taas toiset voi tuottaa etänä tai käyden satunnaisesti paikanpäällä. Läsnäoloa vaativat palvelut edellyttävät joko omaa paikallista organisaatiota tai palvelukonseptin lisensointia paikalliselle toimijalle. Muita pohdittavia seikkoja ovat kontrollin tarve palvelun tuottamisessa, sekä omien resurssien ja osaamisen riittävyys.

Menestystekijöitä palveluidenkin kansainvälistämisessä ovat asiakasymmärrys, kyky verkostoitua ja taito rakentaa omasta palvelusta uskottava brändi uusilla markkinoilla.

Tarvitetkoa apua palveluiden kansainvälistämisessä? Klikkaa tästä.

(Sivun latautuminen saattaa viedä hetken.)