Sinisen meren strategiaa voi soveltaa tavoitteiden saavuttamiseen millä tahansa toimialalla. Siitä esimerkkinä Gavin Fraser kertoo Blue Ocean -blogissa, kuinka toteutti unelmansa Mozartin sinfonioiden levyttämisestä lähestymällä haastetta Sinisen meren strategian avulla.

 

Kerrataanpa, miten Sinisen meren strategia nytkäyttää ajattelua:

 

Sinisen meren strategia kehottaa tarkastelemaan kilpailutilannetta ja omaa asemointia myös oman toimialan rajojen ulkopuolella. Sen sijaan, että pyritään palvelemaan paremmin olemassa olevaa asiakasryhmää oman toimialan tuottein ja palveluin, määritellään kohderyhmä uudelleen ja ratkaistaan sen ongelmia tarjoamalla toimialarajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia. Trendeihin mukautumisen sijasta sinisen meren strategiaa hyödyntävä toimija osallistuu trendien luomiseen.

 

Tässä blogissa pureudumme case-tapauksemme avulla siihen, kuinka Sinisen meren strategia auttaa löytämään uusia, huomaamatta jääneitä kohderyhmiä.

 

Mozartin sinfonioiden tapauksessa Gavin lähti liikkeelle tutustumalla tarkemmin niihin kohderyhmiin, jotka eivät ole tyypillisiä klassisen musiikin kuuntelijoita.

 

Sinisen meren strategia jaottelee potentiaaliset uudet asiakasryhmät kolmelle kehälle: Nykyisen markkinan liepeillä ovat ensimmäisen kehän kohderyhmät, jotka silloin tällöin hankkivat toimialan tuotteita, mutta eivät pidä itseään toimialan asiakkaina. Seuraavalla kehällä ovat ihmiset, jotka ovat jostakin syystä päättäneet olla käyttämättä toimialan palveluita, vaikka tunnistavat ne mahdolliseksi vaihtoehdoksi. Kolmannen kehän ihmiset eivät edes ole harkinneet toimialan tarjoomaa.

 

Toimialan perinteisten asiakkaita koskevien olettamusten kyseenalaistaminen avaa mahdollisuuksia luoda arvoa uusilla – ja uusiin kohderyhmiin vetoavilla – tavoilla.

 

Case-tapauksessamme ensimmäisen kehän potentiaaliseksi kohderyhmäksi osoittautuivat tyytymättömät klassisen musiikin kuuntelijat, joita oli yllättävän paljon. Tyytymättömyyden syyksi Gavin tunnisti äänenlaadun – valtaosa suosituimmista klassisen musiikin äänitteistä oli nauhoitettu niin kauan sitten, että miksausteknologiat eivät vielä olleet kehittyneet nykyiselle tasolle.

 

Toisen ja kolmannen kehän potentiaalisia asiakkaita puolestaan olivat ihmiset, jotka eivät pidä itseään klassisen musiikin kuuntelijoina – mutta kuuntelevat mielellään elokuvien ja videopelien klassisia soundtrackeja. Nämä ihmiset saattoivat jopa käydä kuuntelemassa konsertteja, joissa soitettiin heidän suosikkisävellyksiään elokuvista tai peleistä.

 

Kuinka siis saada nämä ihmiset kiinnostumaan myös muusta klassisesta musiikista? Gavin analysoi perinteisen klassisen musiikin ja soundtrack-musiikin eroja, ja huomasi muun muassa, että soundtrack-musiikissa basso on syvempi ja miksauksella luodaan avaruuden tunnetta. Näitä huomioita hyödyntämällä hän pystyi luomaan omalle äänitteelleen soundin, joka vetosi havaittuihin uusiin kohderyhmiin.

 

Inspiroivaa, vai mitä? Miten sinä lähtisit etsimään potentiaalisia uusia kohderyhmiä oman toimialasi liepeiltä?

 

Jos haluat lukea tarkemmin kyseisestä tapauksesta ja siitä, kuinka projektin muissa aspekteissa hyödynnettiin Sinisen meren strategiaa, löydät Gavinin blogin tästä.